4. viikko

22.9.2014 ma Hornillas - Hontanas
10,8 km ,    albergue 2hh 




Teimme itse majapaikan keittiössä aamiaista ja sitten liikkeelle. Seuraavan kylän piti olla 5,8 km:n päässä. Mutta siellä oli ainoastaan pieni albergue, jossa ei ollut sillä hetkellä lainkaan sähköä. "No cafe", mutta vessaan pääsi.

Seuraavaan kylään matkaa vain 5 km, mutta jalat alkoivat taas oireilla. Laitoin sukat jalkaan ja päästiin perille. Yksi uusi vesikello.

Majoittauduimme el Puntido-nimisen baarin yhteydessä olevaan alberguehen ja huone maksoi vain 25€. Mukava huone. Päikkärit.

Olemme nyt taivaltaneet kolme päivää Mesetaa, eikä se nyt hullumpaa ole ollut. Ei kylläkään ole aurinko paahtanut pahasti.

23.9.2014 ti Hontanas - Castrojeriz   9,4 km Hs 2hh 38€
 
Aamiainen oli syöty klo 8.15 ja loput leivistä oli pakattu mukaan. Matka taittui mukavasti kauniissa maisemissa, tällä kertaa bootseilla.

Yhtäkään kahvipaikkaa ei matkalla ollut, mutta söimme sitten vaan omia eväitä.

Saavuimme taas hyvin aikaisin majapaikkaamme. Kävimme suihkussa ja pesimme pyykkiä. Kaunis kylppäri.

Löysimme kylästä tupakkakaupan, josta ainakin toinen meistä oli iloinen. Majapaikkamme terassilla tapasimme mukavan norjalaispariskunnan. He joivat viiniä ja me oluet. Siinä sitten höpistiin huonoilla englanneillamme.

Sää on vallan mahtava; ei kylmä eikä liian kuuma. Kauniit maisemat.

Tänään syötiin parasta ruokaa koko reissun aikana.

24.9.2014 ke Castrojeriz - Itero de la Vega

11 km , albergue 2hh 20€
 
Söimme huoneessamme oman aamupalan ja liikkeelle vasta kahdeksan jälkeen. Vähän oli tuulisempaa kuin muina päivinä.

Parin kilsan jälkeen alkoi NOUSU, 12% 100 m:n matkalla. Mäen päällä oli yksi heppu "myymässä" virvokkeita donativo-periaatteella. En nähnyt muiden hyödyntävän tarjoilua. Me otettiin kahvit ja croisantit ja annettiin 5€ niistä.

Opaskirjan mukaan noustiin taas Mesetalle. Ilmeisesti Meseta tarkoittaa ainoastaan näitä ylänköjä. Kyllä siellä oli kylmää. Olisi mukava tietää, että paljonkohan siellä oli lämpöasteita.

Kovin pitkään ei ylänköä kuljettu, kun tuli komea lasku alas, 14% 350 m.n matkalla. Tie oli päällystetty sementillä, joten ei ollut paha.

Sitten vain tasaista kulkua laakson pohjalla. Nyt piti jo fleecet riisua, sen verran alkoi jo ilma lämmetä.

Norjalaiset olivat majoittuneet kylän ensimmäiseen alberguehen, mutta me haluttiin keskemmälle kylää. Otettiin se, josta matkalla saimme mainoslehtisen käteen. Aika vanha ja kulunut paikka, mutta oma huone ja maksoi vain 20€. Ei paha hinta. Varasimme myös illallisen (8€) sekä aamiaisen (2€).

Päivällä kävimme syömässä naapurikuppilassa. Norjalaiset söivät siellä myös. He lähtevät parin päivän päästä kotiin. Ovat olleet täällä ennenkin.

Parhaillaan kirjoitan tätä alberguen puutarhassa ja Risto lepää huoneessamme. Huomenna olisi tarkoitus kävellä 14 km.


25.9.2014 to Itero de la Vega - Fromista
14 km Hs 2hh

Viimeöinen albergue oli kyllä pohjanoteeraus. Sisällä yhtä kylmää kuin ulkonakin. Vedin epäilyttävän näköisen filtin makuupussin päälle. Kaikki vähän ällötti. Ruoka oli eilen mautonta ja aamupala surkea. He olivat koonneet pöydälle jokaiselle oman pinon aamupalatarvikkeita, nimilaput oikein päällä. Huvittavaa oli, että kupissa oli illalla keitetty kahvi. Se piti sitten mikrossa lämmittää. Ja millaisessa mikrossa. Se oli niin likainen, että kärysi ja haisi, voi yäk. Jokaiselle oli kaksi leipäviipaletta, voi ja marmeladi. Sillä sitten pitäisi jaksaa.

Ilma oli kylmä, joten kaivoin rinkan pohjalta takin ja hupparin.

Tämänpäiväinen reitti oli helppo kävellä ja kulki rakennetun kanavan vierellä.

Pari evästaukoa ja 14 km meni mukavasti.

Tässä kaupungissa on paljon erilaisia majoitusvaihtoehtoja ja me valitsimme hostellin, jonka koko julkisivu oli pelargunien peitossa.

Hostellissa oli vain vanha mamma paikalla, mutta hyvin saimme asiat hoidettua ja asetuimme kauniiseen huoneeseen. Suihku, pyykit ja kylille ruokaa etsimään. Valitsimme pienen luukku-myyntipaikan, josta tilasimme hampurilaiset ja oluet.

Vähän aikaa auringosta nautittuamme palasimme kämpille lepäämään. Riston jokapäiväiset kauneusunet eivät voi jäädä väliin.

Kävimme myös illalla kirjastossa päivittämässä blogia.


26.9.2014 pe Fromista - Carrion de los Condes   20 km ,   Hs 2hh

Pienen aamiaisen jälkeen taas matkaan. Aamu oli taas aika kylmä.

Tänään olisikin taivallettavaa n. 20 km. Hyvää tahtia painelimme menemään.

Yritin käydä vessassa yhdessä kuppilassa, mutta se ei onnistunut ennen tilausta. Ei sitten millään. Vessanovessa oli oikein munalukko. Sanoin suureen ääneen "gracias" ja marssin ulos. Onneksi löytyi toinen paikka heti nurkan takaa.

15 km kulki hyvin, mutta viimeinen 5 km oli tuskaa. Mutta sieltä se kaivattu kaupunki vaan tuli vastaan. Mainoksen uhreina valitsimme taas hostellin. Olimme sen mielestämme ansainneet.

Ruuan saanti iltapäivällä ei ole ihan yksinkertaista. No, munakkaat saatiin ja kyllä taas vähän aikaa pärjätään.

Sää lämpeni keskipäivällä ja nyt iltapäivällä on jo tosi lämmintä auringossa.

Olemme niin paljon jääneet "camino-perheestämme" , että yhtään tuttua naamaa ei enää näy. Se on vähän harmi.

27.9.2014 la Carrion de los Condes - Caldadilla de la Cueza 17 km 20Hh 

Baarissa aamupala ja kahdeksalta matkaan. Oli lämpimämpi aamu kuin on ollut viimepäivinä.

Ensin tienvierustaa ja sitten luontoon. Mutta voi, mikä tie. Viivasuora tie eikä yhtään varjoa. Oli onneksi kolme pysähdyspaikkaa, oppaan mukaan pöytä ja penkkejä. Yhdessä oli yllätykseksi jopa myyntipiste.

Viimeiset 5 km olivat taas hyvin raskaita. Oli kuuma ja jalat olivat kipeinä.

Onneksi ensimmäinen asia, mikä nähtiin kylään saavuttaessa, oli albergue. Suihkuun, uimaan ja oluet.

Saimme itse valita sänkymme, joten molemmat saivat alasängyn. Jalat siinä kunnossa, että huomenna vain 8 km. Silloin ollaan puolessavälissä.

Paikkakunnalla vain pienen pienen mini-market. Ostimme sieltä jäätelöt, Fantan ja todella hyvänmakuisia pikkuleipiä.

Täällä on kaksi albergueta ja yksi hostel. Hostellissa on ainoa kuppila ja ravintola. Emme mahtuneet illalla syömään, joimme vain oluen ja viinin. Sitten nukkumaan. Vähän aikaa kuitenkin jaksoimme kuunnella äänikirjoja.

Loputon tie
	Kyllä oli vesi kylmää

28.9.2014 su Caldadilla de la Cueza - Leon 2hh

Aamulla satoi, kun ensimmäiset vaeltajat lähtivät matkaan. Meillä ei ollut mihinkään kiire ja sade olikin jo loppunut, kun me päästiin liikkeelle.
Pienellä aamupalalla hostellissa ja sitten taas kohti uusia seikkailuja.
Särkylääkkeet eivät oikein tehonneet ja matka tuntui raskaalta. Jokainen askel tuotti kipua. On tää nyt vähän hemmettiä !!

Pääsimme kuitenkin Terradillos de los Templariokseen, joka on matkan puoliväli. Alberguessa joimme kahvit ja suunnittelimme jatkoa. Jäädäkö tähän vai jatketaanko taksilla Sahaguniin ?
No, päädyimme taksiin ja niin hurautimme 13 km pirssillä. Jäimme pois juna-asemalla, koska oli tarkoitus selvitellä Leonin junan aikatauluja.
Ja kukas siellä istuikaan; Kaarina camino-ystävämme. Eeva oli kaupassa käymässä. Heidän caminonsa oli nyt loppu ja juna veisi heidät Barcelonaan. Olipas aikamoinen yhteensattuma.
Me ostettiin junaliput Leoniin ja hyvästelimme naiset.

Puolituntia ja taas olimme aivan uusissa maisemissa.
Leon on suurkaupunki näihin kyliin verrattuna ja onhan se nyt melkein Turun kokoinen.
Suunnistimme kohti vanhaa kaupunkia ja yritimme tähyillä mahdollista majapaikkaa. Ihmisiä aivan hirveesti. Varmaan taas joku häppeninki menossa.
Löysimme hostellin (45e/yö) ja päätimme ottaa se kahdeksi yöksi. Aika rupinen paikka, mutta sijainti hyvä.
Kamat huoneeseen, suihkuun ja sitten ruuan etsintään. No, valitsimme yhden kuppilan, joka ei aivan pullistellut asiakkaista ja mainos lupasi menu del dian 8,90€. Ei ehkä ollut oikea valinta. Tarjoilijalla oli niin kiire, että monet äänestivät jaloillaan ja meidänkin ruuat kylmiä. Olivat ilmeisesti olleet kauan valmiina ennen kuin tulivat meille. Lopulta kaikki annokset saatu ja maksettu, joten voimme poistua paikalta.

Kävimme ihastelemassa suurta katedraalia. Teimme myös kiertoajelun city-junalla.
Esiintymislavalla katselimme reipasta zumbaa ja myöhemmin illalla kansantansseja.
Käytiin vielä epäonnen kuppilassa juomassa kahvit ja syömässä churrot. Tarjoilija oli sen näköinen, että miten nuo tuli takaisin tähän paikkaan. Mutta nyt saimme kahvit ja churrot tosi nopeasti.
Sitten vielä vähän aikaa ihastelimme tansseja ennen kuin kömmimme lakanoiden väliin.

	Sahagunin rautatieasemalla

29.9.2014 Leon

Levättiin pitkään, tai siis nukuttiin. Keitettiin itse kahvit ja syötiin loput pullat. Sitten lähdettiin katedraalin aukiolle kahville ja croisanteille. Että sellaiset aamupalat meillä.

Etsittiin kirjasto, löydettiinkin, mutta koneet tarvitsivat tunnukset, joten lähdettiin pois.

Käveltiin joen rantaan, mutta kyllä olisi Leonin kaupungilla oppimista Turusta. Jokirannassa ei ollut mitään.

Olin ajatellut, että pitäisikö käydä lääkärissä näyttämässä jalkoja ja saamassa jotain apua. Mutta sitten hoksasin, että Espanjastahan saa joitain lääkkeitä ilman reseptejä. Rohkeasti vaan Farmaciaan ja pyytämään "antibioteca". Tyttö kysyi, että mihin ja minä näytin jalkaani. Vähän aikaa hän naputteli tietokonetta ja antoi rasvatuubin. Kysyin vielä, että " tablettes ?" ja niin sain 10 päivän kuurin. Hän myös huomasi tarkistaa allergiat !

Otin heti yhden pillerin ja tulin aika huonovointiseksi. Piti saada ruokaa.
Sitten vaan hakemaan ruokapaikkaa. Tällaisissa isoissa paikoissa on valinnan vaikeus. Syötiin kuitenkin pasta bolognesit ja tultiin täyteen.

Illalla kävimme vielä syömässä eilisessä surkeassa paikassa. Muissa kuppilassa keittiö aukesi liian myöhään ja annokset olivat kalliimpia. Ei nälkäisen köyhän auta !

Huomenna taas matka jatkuu,

hope so !

X

 

Leonin leijona